sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Iltalehden toimittajan mielestä MG:n ilmaveivi on löytänyt voittajansa

Iltalehti otsikoi sivuillaan: Tässä jää MG:n ilmaveivi kakkoseksi: Katso video! Törmäsin tuohon otsikkoon toiselle sivulla. Lätkäfanina alkoi tietysti heti kiinnostaa, kuka on pystynyt tekemään näyttävämmän maalin kuin Granlund ilmaveiveineen. Olin aiemmin päivällä käynyt katsomassa nhl.comissa kyseisen liigan maaleja ja siellä näin Alexander Ovechkinin varsin hienon maalin. Tuli heti mieleen, että tarkoittaakohan IL:n toimittava juuri tuota maalia. En sitä kuitenkaan uskonut, koska ei se ollut lähellekään MG:n maalin veroinen. Ajattelin, että ehkä jossain toisessa sarjassa on tehty todella hieno maali.

Klikkasin linkin auki ja kas: Alexin maaliahan siellä hehkutettiin. Hieno maalihan se oli, mutta juttu on kyllä täysin liioiteltu. Toimittaja mm. kehuu, että Ovechkin suoritti kuljetuksen ilmassa. Todellisuudessa Ovechkin läpsäytti kaksi kertaa mailallaan ilmassa olevaa kiekkoa, kiekko putosi jäähän ja sitten hän napsautti sen pienestä kulmasta maaliin. Koko touhun hän teki maalin kulmalta lähes samoilta jalansijoilta. Tämäkö on näyttävämpi kuin Granlundin ilmaveivi? Ei.

Melkein kuka tahansa lätkämailaa vähänkään käsissään pidellyt pystyy lyömään kiekkoa ilmassa kaksi kertaa täysin ilman harjoittelua. Ilmaveivi ei onnistu 99-prosenttisesti keneltäkään. IL:n toimittajan käsityskyky ei voi olla näin heikko. Ainoa syy moiseen uutisointiin on myynnin nostaminen. Juttu on tehty tyhjästä. Kuten sanoin, Ovechkinin maali oli toki hieno, mutta juttu ja sen otsikointi ovat täysin amatöörimäinen. Sen ovat huomanneet myös juttua lukeneet ihmiset. He tyrmäävät jutun samalla tavalla kuin minäkin.

Tähän loppuun vielä sellainen huomio, että toimittajan kirjoitustaidossakin on parantamisen varaa (ehkä minullakin, mutta minä en olekaan toimittaja enkä muutenkaan kielen ammattilainen). Kaksoispisteen jälkeen pitäisi laittaa pieni alkukirjain (jos kyseessä ei ole erisnimi, lainaus tai useampivirkkeinen teksti). Toinen virhe on puhdas kirjoitusvirhe: tylyin loppunumeroin on kirjoitettu tylin loppunumeroin. No, virheitä sattuu, joten ei välitetä niistä. Juttujen muu taso saisi kyllä parantua paljon.

torstai 8. elokuuta 2013

Iltalehden toimittajan tiedot hataria

Iltalehti otsikoi nettisivullaan Frendit-sarjan tähdestä: Matt LeBlanc ikääntyy vauhdilla. Tuo voi olla tottakin, mutta jutun tekstistä paistaa läpi se tosiasia, että toimittaja ei ole ihan perillä asioista. Hän kirjoittaa mm. LeBlancin harmaantuneista hiuksista. Toimittajan mukaan vielä vuonna 2006 hiusten harmaudesta ei ollut tietoakaan, mutta nyt mies on harmaahapsinen. Totuus on kuitenkin toinen. LeBlanc oli harmaahapsinen jo Frendien aikaan, mutta värjäsi hiuksensa toistuvasti. Hän on sanonut niin useissa haastatteluissa. Tässä yksi linkki.

Eihän tämä(kään) asia maailmaa mullista, mutta luulisi viihdetoimittajan tietävän vähän paremmin mistä kirjoittaa, ja joka tapuksessa sitä mieluummin totuuksia lukisi kuin ei-totuuksia. Ei minulla muuta tällä kertaa.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Lehtien lööpit/otsikot usein jopa valetta

Lueskelen netissä eri lehtien juttuja. Päädyn juttuihin usein jonkin (mainos)linkin kautta. Kyseiset linkit ovat valitettavan usein melko harhaanjohtavia. Eikä tämä ole pelkästään netissä näkyvä ongelma, vaan lehtien lööpit myös katukuvassa ja kaupoissa ovat joskus jopa valetta tai usein ainakin aika lähellä sitä. Otsikko tai lööppi antaa jutusta väärän (lue: paremmin myyvän) kuvan.

Tässä on yksi esimerkki Iltalehden verkkosivun lööpistä, joka ei vastaa totuutta: Nainen sai sähköiskun iPhonesta ja kuoli. Klikkaamalla pääset lukemaan koko jutun. Jutussa selviää, että kiinalainen nainen puhui iPhoneen, joka oli laturissa. Siihen, mistä sähköisku tuli, ei ole vielä saatu varmuutta. Paikallinen poliisi sanoo, että he eivät ole varmoja, onko sähköisku tullut puhelimesta tai sen laturista. Miksi Iltalehti sitten otsikossaan väittää, että sähköisku tuli iPhonesta? Lisätäkseen myyntiä. (Tässä tapauksessa linkkien klikkausta ja sitä kautta enemmän ihmisiä sivulle ja parempia mainostuloja.) Juu, kyllähän se sähköisku saatetaan lopulta todeta tulleen puhelimesta, mutta ei sitä pitäisi totena kertoa, ennen kuin se on varmistettu.

Toinen esimerkki tulee Iltasanomien sivulta. Se ei ole varsinaisesti mitenkään väärin, mutta antaa kylläkin väärän kuvan: Funparkin turmalaitetta ei asetettu käyttökieltoon - lapsi putosi kyydistä. Minkä kuvan tuosta saa? Huvipuisto Funparkissa on tapahtunut jossakin laitteessa turma, sen käyttöä on siitä huolimatta jatkettu ja sitten lapsi on pudonnut sen kyydistä. Jotain tuollaista. No, juttu kertoo enemmän, tosin ei sekään kaikkea. Jutun mukaan laite oli jo pysähtynyt maalialueelle, kun lapsi oli kiemurrellut turvakaaren alta pois ja pudonnut. Mitään aiempaa turmaa laitteessa ei ollut tapahtunut ja tämän tapauksen jälkeen laitteen pituusrajaa nostettiin välittömästi. Muualta netistä löytyy tieto, että kyseessä oli kolmivuotias tyttö, joka putosi noin metrin. En halua vähätellä, tätä "turmaa", mutta tuo otsikointi sen sijaan on naurettava.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Rahan tienaaminen netissä

Edellisessä postissani kirjoittelin nettisivuista, joilla yritetään houkutella pahaa aavistamattomia ihmisiä nettikasinoihin muka varman rahan toivossa. Älä lanke noihin houkutuksiin. Mutta voiko netissä sitten tehdä rahaa? Kyllä voi, ovathan monet sitä tehneetkin ja jopa rikastuneet. Älä kuitenkaan kuvittele, että sinä rikastuisit. Se vaatii kovaa työtä ja onneakin, eikä se silti useimmilla onnistu. Kaikki "rikastu nopeasti" -jutut ovat täyttä hölynpölyä. Ainoa tapa rikastua nopeasti netissä on tehdä lotto ja voittaa se tuurilla.

Taskurahojen tienaaminen netin palveluja käyttäen on mahdollista useimmille. Minäkin olen siinä onnistunut. Kyse on tosin todella pienistä summista ja päätyöni on jotain ihan muuta. Esittelen tässä yhden palvelun, joka sopii melkein kenelle tahansa tavalliselle tallaajalle. Palvelu on fiverr.com. Se on varmasti monille tuttu, mutta niille jotka eivät sitä tunne, tässä seuraa lyhyt esittely.

Sana fiver on englantia ja sillä tarkoitetaan yleensä viiden dollarin tai punnan seteliä eli vitosta. Fiverr.comissa myyt omia tuotteitasi tai palveluitasi viidellä dollarilla. Liittyminen on täysin ilmaista, eikä hommasta muutenkaan ole mitään kuluja. Jokaisesta myynnistäsi Fiverr.com pitää itsellään yhden dollarin ja sinä saat neljä dollaria. Viiden dollarin myyntihintaa voi tietyin ehdoin korottaa (tutustu sivulla tarkemmin), mutta käytännössä jokaisen tuotteen perushinta on tuo viisi taalaa.

Viisi dollaria saattaa kuulostaa pieneltä. Mitä sillä hinnalla voi myydä? Ja sinähän saat siitä vain neljä dollaria, joten onko tuossa oikeasti mitään järkeä? Kyllä siinä on. Usko pois, jotkut tekevät tätä kokopäiväisesti. Rajan asettaa vain sinun oma luovuutesi ja mielikuvituksesi. Vaikka tuotteet voivat olla fyysisiäkin, suurin osa on digitaalisia kuten videoita, musiikkia, kuvia, sähköisiä oppaita jne. Selaa fiverr.comin listoja, niin löydät mitä ihmeellisimpiä tuotteita. Osa on täysin hullunkurisia, jopa järjettömiä, mutta silti niitä saatetaan ostaa isoja määriä. Useimmat meistä omaavat joitakin erityistaitoja, joista voi olla hyötyä juuri tällaisessa pikkubisneksessä. Keksi sinäkin jokin oivallinen pieni tuote ja ala myydä sitä Fiverr.comissa. Vaikka sivusto onkin englanninkielinen, sen käyttö täällä Suomessa onnistuu vallan mainiosti. Itse olen tienannut tällä vähän taskurahaa, kokeile sinäkin.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Netin vinkeillä nopeasti rahaa nettikasinoista? Huijausta koko touhu!

Viime aikoina nettiin on ilmestynyt yhä enemmän sivuja, joilla mainostetaan huikeaa menetelmää, jolla voi ansaita jopa 500 euroa päivässä. Facebookissakin mainostetaan ainakin harrastetulot.com-sivustoa. Harrastetyo.com on käytännössä sama sivu. Muita vastaavia ovat mm. cashgenerationpro.com ja fi.money-123.info, mutta niitä on paljon enemmänkin. TÄSSÄ VAIHEESSA HUOMAUTUS: ÄLÄ LANKEA NÄIHIN HOUKUTUKSIIN. NE EIVÄT TOIMI.

Jokaisella sivulla mainostetaan käytännössä tasan samaa menetelmää. Menetelmän nimi on martingaalistrategia. Siitä kerrotaan mm. Wikipedian sivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Martingaalistrategia. Ideana on pelata nettikasinoissa rulettia ja panostaa sopivasti aina mustalle tai punaiselle. Jos häviää, panos tuplataan niin kauan, kunnes voitto tulee. Teoriassa tuo menetelmä toki toimii. Jos laitat yhden euron punaiselle ja häviät sen (tulee musta), laita seuraavalla kierroksella kaksi euroa punaiselle. Oletetaan, että häviät senkin. Tuplaa taas ja laita neljä euroa punaiselle. Oletetaan, että nyt tulee punainen, joten voitat neljä euroa. Olet siis hävinnyt yhteensä kolme euroa ja voittanut neljä. Hienoa, olet voitolla! Systeemi todella toimii, jos rahaa on käytössä rajattomasti ja pelaaminen olisi noin vapaata. Näin ei kuitenkaan ole. Voit panostaa punaiselle joka kerta, mutta musta voi tulla helposti vaikka 8 kertaa peräkkäin. Tällöin olet panostanut jo 1+2+4+8+16+32+64+128 euroa, eli yhteensä 255 euroa. Käytännössä kaikilla kasinoilla on ruletissa panostusraja, joka tulee vastaan aika nopeasti, yleensä korkeintaan muutamassa satasessa. Et siis voi käyttää loputtomasti rahaa. Lisäksi ruletissa on arvo nolla, joka on vihreä. Vaikka se onkin vain yksi muiden joukossa, kääntää se joka tapauksessa todennäköisyyden kasinon puolelle.

Menetelmällä voi voittaa jotain, jos on hyvää onnea. Se ei kuitenkaan poikkea mistään muusta menetelmästä. Kasinoilla tarvitaan aina onnea, olipa menetelmä mikä tahansa. Menetelmä ei takaa voittoa ja pitkässä juoksussa häviät rahasi aivan varmasti.

Joillakin sivuilla mainostetaan ohjelmia, jotka hoitavat panostamisen puolestasi. Sinun täytyy vain rekisteröityä nettikasinoihin ja käynnistää ohjelma. Olen testannut kyseisiä ohjelmia ja myös ihan manuaalista panostamista yllä olevan menetelmän mukaan. Kasinoilla voi pelata virtuaalirahalla, eli oikeaa rahaa ei tarvita. Joskus olen päässyt selvästi voitolle, mutta pitemmän pelijakson päätteeksi olen hävinnyt kaikki rahani. Joka kerta. Aivan kaikki. Aina. Onneksi se on vain virtuaalirahaa.

Jos aioit jostain järjettömästä syystä kokeilla tuota menetelmää, tulet varmasti törmäämään nettikasinojen tarjoamaan bonukseen. Kasino tuplaa alkusijoituksesi tiettyyn rajaan asti. Jos talletat itse esim. 100 euroa, kasino antaa sinulle bonuksena toiset 100 euroa. Kuulostaa hyvältä, eikö totta? EI, EI, EI! Kannattaa nimittäin lukea ne ehdot, jotka tuohon bonukseen liittyvät. Jos teet voittoa rahoilla, joihin bonus sisältyy, et saa senttiäkään ulos kasinosta, ennen kuin olet kierrättänyt tarpeeksi rahaa heidän ennalta määräämissään peleissä. Ruletti ei niihin lukeudu. Jos otat bonuksen, ehdot saattavat vaatia, että kierrätät 20-kertaisen summan rahaa esim. yksikätisessä rosvossa tai muissa vastaavissa täysin tuuripeleissä, ennen kuin voit nostaa voittojasi mistään pelistä. Häviät kaiken aivan varmasti. Älä siis ota bonusta koskaan, jos liityt nettikasinoon!

Jokaisen järkevän ihmisen pitäisi ymmärtää, että kasinoilla ei voi ansaita rahaa helposti. Mikään menetelmä ei toimi. Mainossivustot ovat täyttä huijausta. Ne yrittävät saada sinut pelaamaan rahasi kasinolle tai sitten ne ovat kasinojen kumppanisivustoja, joiden ylläpitäjät saavat rahaa tuodessaan kasinolle asiakkaita. Joillakin sivuilla on niin paljastavaa materiaalia, että ihan naurattaa. Esim. fi.money-123.info-sivulla Pasi Mikkonen kehuu tienaavansa tällä koko elantonsa. Myös hänen kuvansa on sivulla:
No, voihan se olla mahdollista, että kuvassa todella on Pasi Mikkonen. Uskokoon ken tahtoo. Minä en, älä sinäkään.

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Wilma pilasi elämäni - no ei.

Monissa Suomen kouluissa on käytössä nettipohjainen Wilma-ohjelma, joka on tarkoitettu koulujen, kotien ja oppilaiden väliseen viestintään. Opettajat laittavat sinne monenlaisia viestejä, mutta nyt on noussut iso haloo oppilaiden negatiiviseen toimintaan liittyvistä merkinnöistä. Ilta-Sanomat teki asiasta jutun 19.4. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288558599629.html

Negatiivinen merkintä Wilmaan tulee mm. läksyjen tekemättä jättämisestä, koulutarvikkeiden unohtumisesta ja yleensäkin kaikenlaisesta sopimattomasta käytöksestä, kuten kiroilusta. Ei niitä kaikkia sinne tietysti merkitä, mutta joidenkin mielestä liikaa.

Facebookissa on toiminut jo pidempään ryhmä Wilma pilasi elämäni. Siis juu. Varmaan se nuoria ja lapsia tympii, kun vanhemmat ovat entistä paremmin tietoisia, mitä siellä koulussa tapahtuu. Läksyt on tekemättä ja isi saa tietää siitä joka kerta, niin ottaahan se aivoon. Wilma on siis täysin surkea viritys. No ehkä ei. Pitääkin tässä kysyä kaikilta teineiltä, että kuinka monen elämän Wilma on oikeasti pilannut? Vastaus: ei kenenkään. Kuinka monen elämä on mennyt sen vuoksi pilalle, että ei ole tehnyt koulussa hommiaan niin kuin ne kuuluu tehdä? Vastaus: aika monen. Vaikka syyllisiä on kiva etsiä muualta, niin on turha yrittää syyttää jotain nettipohjaista viestintävälinettä oman elämän pilaamisesta. Tässä tapauksessa syyllinen löytyy paljon todennäköisemmin peilistä.

Asiassa on toinenkin puoli, joka linkittämilläni sivuilla tuodaan esiin. Wilmaan voi nimittäin merkitä myös positiivisia tekoja ja asioita, joita monen mielestä merkitään liian vähän. Tämän takia Ilta-Sanomien jutussakin puhutaan "lasten rikosrekisteristä". On varmasti totta, että sinne merkitään herkemmin kaikki negatiivinen. Voidaan kuitenkin kysyä, miten oppilaan tulee koulussa toimia ja mikä on yleensäkään merkinnän arvoinen teko? Perusopetuslaki 35 § sanoo: "Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritetta tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti." Tuo on siis se NORMAALI VAATIMUSTASO. Kärjistetysti voidaan sanoa, että jos toimii tuo tason alapuolella, se on negatiivista toimintaa ja vastaavasti tuon tason yläpuolella toimiminen on positiivista toimintaa. Kaikki tietävät, mitä on normaali, asiallinen käyttäytyminen. Aamulla sanotaan huomenta, ruokalassa kiitetään syönnin päätteeksi, raskasta taakkaa kantavalla avataan ovi jne. Nämä ovat asioita, jotka kuuluvat jokaiselle ihan normaaliin käytökseen. Jos et sano huomenta, et kiitä, et avaa ovea, tulkitaan se epäasialliseksi käyttäytymiseksi ihan missä tahansa: niin aikuisten kuin lasten ja nuortenkin maailmassa. Toki pieniä lapsia ei voi vaatia huomioimaan kaikkia asioita, eikä sinne Wilmaankaan tarvitse joka ikistä kiitoksen unohtamista merkitä, mutta pointti onkin se, mikä on normaalista tasosta poikkeavaa käytöstä suuntaan tai toiseen.

Sinä oppilas, muista siis, että kun sanot kiitos, se on ihan normaalia asiallista käyttäytymistä. Jos tarjoudut vapaaehtoisesti auttamaan raskaiden taakkojen kantamisessa, se voi olla jo normaalia positiivisempaa.

Wilma, tuo sieluton ja hengetön netissä toimiva bittihirviö, ei ole pilannut kenenkään elämää. Peilistä sinua tuijottava ihmishirviö sen on voinut tehdä. Syytä vaan itseäsi ja lopeta pillittäminen.

Vielä tähän loppuun, että oppilaat ovat postailleet tuonne Facebookiin opettajien Wilmaviestejä. Alla muutama esimerkki. Wilmatekstit ovat siis oppilaiden ottamia kuvakaappauksia. Oppilaan kommentti on kopioitu Facebookista mukaan tekstin alle.

 Oppilas Tino Pietilä, kommentti: Mä en oo homo


 Oppilas Patrik Lamberg, kommentti: Ihanaa
 Oppilas Trung Hoang, kommentti: miten voi häiritä opiskelua jos nukkuu :DDD?


Hauskaa tuntuu olevan, mutta sehän on kiva, jos on hauskaa.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Helsingin Alppilan yläasteen opettajan erottaminen

Helsinki päätti erottaa Alppilan yläasteella työskentelevän opettajan, joka poisti oppilaan koulun ruokalasta "voimakeinoja" käyttäen. Opettaja oli omien sanojensa mukaan pyytänyt häiriköivää oppilasta poistumaan useita kertoja. Lopulta hän oli työntänyt oppilaan ruokalan ovesta ulos. Helsingin opetusviraston mukaan opettajan toiminta ei ollut asianmukaista eikä puolustettavaa. Opetusvirasto jatkaa, että opettaja on toiminnallaan vaarantanut oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön.

Alla on video tapahtumasta. Jokainen voi päätellä, oliko opettajan toiminta sellaista, josta seurauksena täytyy olla potkut. Itse sanon, että ei voi olla totta. Perusopetuslain 29 § sanoo, että jokaisella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Poistamalla ruokalasta tuon rettelöivän oppilaan, opettaja luo turvallisen opiskeluympäristön kaikille muille. Opettajan toiminta oli asiallista, toisin kuin tuon oppilaan. Mutta tämä on vain minun mielipide.